Paikan pyhät muistot ainoastaan voivat houkutella matkustajaa tälle syrjäretkelle Siloon.
Täällä sai liitonarkki ensimäisen vakinaisen paikkansa, sitten kuin Israelin lapset olivat valloittaneet maan, joka heille oli luvattu, ja täällä jakoivat he keskenänsä maan arvalla. Arkki jäi Siloon, siksi kunnes se Aphek'in tappelussa joutui voittavain Philistealaisten käsiin. Täällä lankesi pappi Eli alas tuoliltaan ja kuoli, saadessaan sanoman tästä tappelusta, arkin ryöstöstä ja molempain poikainsa kuolemasta.
Siloon vei kiitollinen Hanna pienokaisen poikansa Samuelin, "antaaksensa häntä Herralle kaikeksi elinajaksensa, että hän Herralta rukoiltu oli".
Silossa vietettiin joka vuosi suurta juhlaa sen ajan muistoksi, jolloin liitonarkki oli täällä. Silon tyttäret hyppivät tässä juhlassa ja eräsnä vuonna, kun tätä juhlaa vietettiin, kätkivät nuoret miehet Benjaminin suvusta itsensä läheisiin viinamäkiin. Kun hyppy oli parhaimmallansa, riensivät miehet esille ja ryöstivät nuo tanssivat neidot, veivät heidät kotiansa ja jokainen otti vaimoksensa sen, jonka hän oli kiinni saanut.
Todistukseksi, kuinka julmalla tavalla naisia näillä seuduilla nykyään kohdellaan, tahdon vaan kertoa seuraavan kohtauksen: Me olimme istahtaneet keskelle raunioita, levätäksemme hetken aikaa ja syödäksemme aamiaista. Suuri joukko miehiä, kumminkin 50 luvulta, istui meidän ympärillämme, katsellen meitä kummastuksella ja uuteliailla silmäyksillä. Joukko vanhoja ja nuoria naisia oli myöskin lähestynyt katselemaan vieraita; muutamat miehistä ärjäsivät heille, että korjaisivat luunsa. Kun eivät he kohta noudattaneet heidän epäkohteliasta käskyänsä, viskasivat he isoja kiviä heidän jälistänsä ja ajoivat heidät pois, ikäänkuin lammaslaumaa ajetaan.
Tämän paikkakunnan väestö on tunnettu hyvin villiksi. He kokoontuvat aina suurissa joukoissa matkustavain ympärille ja pyytävät hyvin vaativalla tavalla "baksjista". He kalistelevat samassa miekkojansa ja pitkiä pyssyjänsä, ja jos he matkustajissa havaitsevat vähänkin pelkoa, tulevat he yhä rohkeammiksi ja hävyttömämmiksi; mutta he ovat itse tavallisesti hyvin pelkureita ja pysyvät tarpeenmukaisen matkan päässä, jos matkustajat näyttävät heistä kelvollisilta ja vakavilta.
Me pitkitimme matkaamme Pohjoseen päin. Me kävimme tänä päivänä yli Judean rajan ja tulimme Samarian maakuntaan. Nuo alastomat, hedelmättömät kalliot rupesivat nyt harvenemaan ja me sivusimme yhden viljavan lakeuden toisensa perästä. Useampia kyliä näkyi etäällä ja näköalat levisivät joka askelelta.
Me tulimme vihdoin ylängölle, josta meillä oli vapaa ja ihana näköala edessämme. Suuri, puoltatoista penikulmaa pitkä lakeus ulottui täältä etelästä Pohjoseen ja sen leveys saattoi olla noin puolta penikulmaa. Idässä rajoittivat tätä lakeutta synkät, matalat vuoret, lännessä päin olivat vuoret paljoa korkeammat, niin että niiden kukkulat nousivat yli koko ympärillä olevan seudun. Korkein näistä vuorista on tuo tunnettu Garizim, jonka kukkulalla vielä löytyy Samarialaisten temppelin jäännöksiä. Heti Garizimin pohjoispuolelta tulee näkymiin Ebal. Wedellä runsaasti siunatussa laksossa näiden molempain mahtavain vuorten välissä on tuo tunnettu Sichar, ja idänpuolella kaupungista tuon suuren äsken mainitun lakeuden rajalla on mainio Jakobin lähde. Kaukana pohjassa päin näkyy Hermonin mahdottoman suuri vuorenhuippu kohottavan hopealta hohtavaa lumilakeansa pilviä kohden. Maksaa kyllä vaivan seisahtaa tähän hetkeksi aikaa vähän likemmin tarkastelemaan tätä näköalaa, joka on kauniimpia pyhässä maassa.
Kun sitte ratsastat yli tämän suuren lakeuden, havaitset sen joka paikassa olevan hedelmällisen ja verrattavasti hyvin viljellyn ja tie luikertaa edelleen yhtä mittaa läpi peltoin ja viljavainioiden. Samalla lakeudella, jossa maamies kyntää peltoa, jonka hän äsken on niittänyt, häälyttelee tuuli juuri hänen vieressään kypsinyttä eloa, joka odottaa leikkuuta.
Kylät eivät ole lakeudella, vaan niitä nähdään siellä täällä vuorten välissä, jonne ne ovat raketut paremman turvallisuuden vuoksi vihollisen päällekarkauksilta.