»Rikollinenkin saattaa olla kylmä kuin kurkku», sanoi Brown hymyillen.
»Tai ainakin yhtä kylmä kuin te.»

»Mutta tämä ei ollut», sanoi Usher työntäen papereita syrjään. »Te tuskastutatte minua.»

»Valitan sitä», sanoi toinen. »Minä huomautin vain järjellisestä mahdollisuudesta. Jos te osaatte lukea hänen käytöksestään, milloin se sana, joka oli langettava hänet, oli käsillä, kuinka ei hän osaisi lukea teidän käytöksestänne, että langettava sana oli esillä? Minä pyytäisin muitakin todistuksia kuin sanoja, ennenkuin tuomitsisin miehen syylliseksi.»

Usher löi nyrkillään pöytään ja nousi ylös jonkinlaisen kiukkuisen riemastuksen vallassa.

»Ja sen», huusi hän, »aioin juuri antaa teille. Minä asetin koneen juuri siihen kuntoon, että se saattoi todistaa saman asian jälkeenpäin toisella tavoin. Ja kone on oikeassa, sir.»

Hän oli hetkisen vaiti ja jatkoi sitten vähemmän kiihtyneenä. »Minä tahtoisin mieluummin väittää, jos siihen joudutaan, että minulla siihen saakka oli hyvin vähän ohjeita paitsi tuota tieteellistä koetta. Yleensä ei mikään puhunut miestä vastaan. Hänen vaatteensa sopivat huonosti, niinkuin minä sanoin, mutta ne olivat hituisen paremmat kuin se rappeutunut yhteiskuntaluokka, johon hän nähtävästi kuuluu. Paitsi sitä oli mies, huolimatta juoksustaan kynnettyjen peltojen yli ja tunkeutumisestaan pölyisen aidan läpi, verrattain siisti. Se saattoi kylläkin johtua siitä, että hän juuri äsken oli karannut vankilasta, mutta se muistutti minun mielestäni enemmän kunnollisen köyhän miehen toivotonta siisteyttä. Hänen käytöksensä oli, olen velvollinen tunnustamaan sen, täysin samanlainen kuin kunnon miesten. Hän oli hiljainen ja arvokas kuin he, ja hänellä näytti olevan suuri, salainen huoli kannettavanaan. Hän vakuutti täydellistä tietämättömyyttä rikoksesta ja koko asiasta, eikä osoittanut muuta kuin jöröä kärsimättömyyttä, odottaen että joku tulisi pelastamaan hänet tästä mielettömästä tilanteesta. Hän kysyi minulta useamman kerran, saisiko hän soittaa eräälle lakimiehelle, joka oli auttanut häntä kauan sitten eräässä kauppariidassa, ja toimi kaikin tavoin niin kuin viaton mies minun nähdäkseni olisi toiminut. Häntä vastaan ei puhunut kerrassaan mikään tässä maailmassa, paitsi tuo pikku sormi koneessa, joka osoitti hänen sydämensä tykytyksen muutokset.

»Sitten tarkastettiin konetta häntä tutkittaessa ja se oli täysin kunnossa. Samalla tulin minä hänen kanssaan yksityisestä huoneesta odotussaliin, jossa oli kaikenlaista väkeä tutkintoa odottamassa. Minä arvelin, että hän oli jo enemmän tai vähemmän rohkaissut mieltään selvittääkseen asiat tunnustuksen tapaisella. Hän kääntyi minuun päin ja alkoi puhua matalalla äänellä: 'Minä en voi pidättäytyä kauempaa. Jos haluatte tietää kaikki minusta…'

»Samalla hetkellä eräs pitkällä penkillä istuvista naisparoista nousi ylös huudahtaen ja osoitti häntä sormellaan. En ole koskaan eläissäni kuullut mitään niin pirullisen selvää. Hänen laiha sormensa näytti erottavan hänet joukosta kuin ampumalla. Vaikka puhe olikin yhtä ulvontaa, kuului joka tavu tarkasti kuin erilliset kellon läppäykset.

»'Drugger Davis', huusi hän. 'Sinäkin olet kiinni, Drugger Davis.'

»Rappiolle joutuneista naisista, jotka enimmäkseen olivat varkaita ja katutyttöjä, käänsi ainakin kaksikymmentä päänsä töllistellen häntä nauraen ja vihan ilme kasvoillaan. Vaikk'en minä koskaan olisi kuullut noita sanoja, olisin huomannut hänen piirteittensä voimakkaasta värähdyksestä, että niin sanottu Oscar Rian oli kuullut oikean nimensä. Aivan niin tietämätön en minäkään ole, saatte ehkä hämmästykseksenne kuulla. Drugger Davis oli kaikkein kurjimpia ja rappeutuneimpia pahantekijöitä, mitkä koskaan ovat vetäneet nenästä meidän poliisiamme. On varmaa, että hän on tehnyt monta murhaa kauan ennen tätä viimeistä tihutyötä, jonka uhriksi vartija joutui. Mutta häntä ei koskaan saatu kiinni niistä, kumma kyllä, sillä hän teki ne samalla tavoin kuin viattomammat, tai pienemmät rikoksensa joista hän joutui kiinni sangen usein. Hän oli miellyttävä, hyvännäköinen roisto, niinkuin hän vieläkin jossain määrin on, ja hänen tapanaan oli seurustella baarityttöjen ja tarjoilijattarien kanssa ja menettää heidän rahansa. Hyvin usein meni hän kuitenkin paljon pitemmälle, ja heidät tavattiin myrkytettyinä suklaalla tai savukkeilla, koko omaisuus tipo tiessään. Sitten sattui tapaus, jolloin tyttö tavattiin kuolleena, mutta epäilyksiä ei voitu täydellisesti näyttää toteen ja, mikä oli vielä taitavampaa, rikollista ei löydetty. Minä kuulin huhuttavan, että hän oli ilmestynyt jossain muualla samaan aikaan aivan päinvastaisissa hommissa lainaten rahaa muille, sen sijaan että hän ennen oli tarvinnut sitä itse; mutta ainoastaan sellaisille köyhille leskille, jotka hän voi hurmata persoonallisuudellaan, ja aivan samalla huonolla tuloksella heihin nähden. Niin, siinä on teidän viaton miehenne ja siinä hänen viaton saavutuksensa. Sen jälkeen on neljä pahantekijää ja kolme vartijaa tuntenut hänet ja vahvistanut asian. Mitäs te nyt sanotte minun pikku koneestani tämän jälkeen? Eikö se ole langettanut hänet? Taikka sanotteko mieluummin, että minä tai tuo nainen olemme langettaneet hänet?»