»Minä luulen, että kenttä tarjoaa kitkemistä», sanoi hän unisesti. »Jos minä löytäisin haravan tai jotain sen tapaista, tekisin sen itse.»
He seurasivat häntä nauraen ja puoleksi vastahakoisesti, mutta hän puhui äärimmäisen juhlallisesti selittäen heille innostuneella pienellä saarnalla, että aina saattoi keksiä pieniä hommia, joilla voi auttaa toisia. Hän ei löytänyt haravaa, mutta keksi vanhan varpaluudan, jolla hän alkoi hyvin innokkaasti lakaista pudonneita lehtiä nurmikolta.
»Tässäkin pieni työ, joka olisi ollut tehtävä», virkkoi hän yksinkertaisen hilpeästi, »niinkuin George Herbert sanoo: Se, joka lakaisee amiraalin pihaa Cornwallissa Sinun lakisi mukaan, tekee hyvän työn. Ja nyt», lisäsi hän heittäen äkkiä luudan pois, »menkäämme kastelemaan kukkia.»
Samoin sekavin tuntein näkivät he hänen päästävän irti aika pitkän osan suuresta puutarhankasteluletkusta, ja kuulivat hänen sanovan miettivän terävästi: »Punaiset tulpaanit ennen keltaisia, luullakseni. Ne näyttävät minusta hiukan kuivilta, eivätkö näytäkin?»
»Hei, Simson», huusi Flambeau, »tehän taitatte tulpaanien kukat!»
Isä Brown katseli katuvaisena miettien kukattomia kasveja.
»Minun kastelutapani näyttää olevan pikemmin kuolettava kuin parantava», myönsi hän raapien päätään. »Mutta onhan sääli, etten minä löydä haravaa. Olisittepa nähneet minun kitkevän! Työaseista puhuttaessa; onko teillä se miekkakeppi, Flambeau, jota te aina pidätte muassanne? Se on oikein. Ja sir Cecil ottakoon sen miekan, jonka amiraali heitti pois tuolla pensasaidan luona. Miten harmaalta kaikki näyttää!»
»Joesta nousevaa sumua», sanoi kummasteleva Flambeau.
Sillä aikaa kun he puhelivat, ilmestyi puutarhurin partainen hahmo korkeahkolle penkereelle kuhmuraisella kentällä, tervehtien heitä haravaa heilutellen kamalalla, ärjyvällä äänellä. »Pankaa pois se letku», huusi hän, »pankaa pois se letku ja menkää…!»
»Minä olen kauhean kömpelö», vastasi arvoisa isä lempeästi. »Tiedättekö, että minä kaasin hiukan viiniä päivällisellä.» Hän teki horjuvan, anteeksipyytävän kumarruksen puutarhuria kohti, suihkuava letku yhä kädessään. Puutarhuri sai kylmän vesisuihkun suoraan vasten naamaansa, kuin tykin sylkäisemän kuulan, kompuroi, liukahti ja kaatui jalat ilmassa sätkytellen.