Samalla kuin rosvot, katosivat intiaanitkin pensaitten taakse.
32.
HYÖKKÄYS JA PUOLUSTUS.
He olivat hankalassa asemassa. Taistelu oli välttämätön ja uhkasi muuttua tuliseksi ja katkeraksi, mutta ystävykset, joitten vastustajat olivat paljon lukuisemmat, saivat luottaa vain itseensä ja hyviin aseisiinsa. Näitäkään he eivät saaneet liian usein käyttää. Sitäpaitsi oli heillä vain hiukkasen muonavaroja. Tämän vaaran uhatessa liittyivät he sitä lujemmin toisiinsa.
Hetkiseksi vain uhkaavan vaaran pelko valtasi näitten urhojen sydämen; sitten päättäväisyys ja järkähtämätön rohkeus paisutti heidän rintaansa, ja tarkoin harkitsivat he kaikki käytettävinä olevat puolustuskeinot.
Järkähtämätön ystävyys yhdisti Josén ja Rosenholzin; se oli syntynyt kymmenen vuoden yhteisissä taisteluissa ja vaaroissa. Atlannin rannoilta Tyynen meren rannoille asti olivat molempien metsästäjäin pyssyt samalla kertaa pamahtaneet; epälukuisissa tuimissa taisteluissa olivat he toistensa rinnalla seisoneet, jakaen ilot ja surut. Nälkä ja jano, joka rikkoo vanhempain ja lasten välin, ei ollut voinut katkaista heitä yhdistäviä siteitä, vaan keskenänsä olivat he jakaneet viimeisen vesipisaran, viimeisen ruoan tähteen. Sellaista ystävyyttä voipi ainoastaan erämaassa tavata.
Sumussa loistava tuli herätti kanadalaisen huomion.
— Tuo valo ei miellytä minua, sanoi hän. Vaikka viitat tällä puolen suojelevatkin meitä riittävästi, on kuitenkin hieman värisyttävää, kun tietää olevansa luotien uhkaamana takaakin päin. Nuo roistot varmaankin tahtovat kääntää huomiomme hyökkäyksen alkukohdasta pois. Kukkuloita peittävä usva ei estä intiaaneja lähettämästä luotituiskua päällemme.
— Olet oikeassa, sanoi José. En luule, että tuo vanha rosvo ja hänen poikansa ovat sitoutuneet jättämään meidät aivan vahingoittumattomina Mustallelinnulle, vaan tilaisuuden sattuessa koettavat he varmaankin pirullisella taidollaan murtaa olkapäämme tai katkaista kätemme tai jalkamme.
— Tänne, Fabian, jatkoi Rosenholz, tässä on sinun paikkasi. Pidä tarkoin varalla tuota nuotiota ja kohdista pyssysi sinnepäin. Heti kun sumussa näet pyssyn väläyksen, täytyy sinun vapisematta ja rohkeasti lauaista pyssysi sitä paikkaa kohti, jossa näet tulen leimahtavan sytytinreiästä.