José viittasi suureen puuvillapensastoon, joka kasvoi alavalla maalla. Diaz todisti hänen ilmoituksensa.
— Nuo roistot varustautuvat tuohon tiheään viidakkoon, joka ulottuu aina majavansuluille ja Punaisen joen kuivuneeseen haaraan. Vait! Kuuletteko! sanoi José.
Etäältä kuultiin kirveen iskujen kajahtelevan puun runkoihin.
— Aivan oikein! vastasi Rosenholz. Ellen pelkäisi lapsiraukkani henkeä, kiittäisin taivasta, joka näin on jättänyt nuo pedot tuhon omiksi heidän omiin varustuksiinsa; mutta kauheata on ajatellakin, että intiaanin oikku saattaa hänen henkensä vaaraan.
— Vakuutan sinulle, että he nyt vähemmän kuin ennen uskaltavat ryhtyä häneen, sanoi José; ennen iltaa he antautuvat.
Encinas pidätti vaivoin koiraansa, joka tahtoi hyökätä sinne, missä sen vaisto ilmaisi intiaanein olevan, kun Rosenholzin mieleen johtui antaa koiran etsiä Fabiania. Hän otti Fabianin repaleisen hatun ja antoi sen Encinaalle, sanoen:
— Antakaa koiranne haistella tätä hattua, se on etsimäni nuorukaisen. Olen nähnyt koiran siten seuraavan jälkiä, joita ei muuten ole löydetty.
Puhvelinpyydystäjä otti hatun ja antoi Oson haistella sen sisäpuolta. Koira hyökkäsi heti sinnepäin, jossa José oli löytänyt Fabianin jäljet. Erään pensaan takana alkoi Oso haukkua, siten kutsuen isäntänsä sinne.
— Eteenpäin nyt! huusi Rosenholz voimakkaasti; missä hän lieneekin, elävänä tai kuolleena, etsimme hänet. Samassa yhtyi heihin sir Frederick, ja he aikoivat juuri eteenpäin, kun Ukkosensäteen lähetti saapui noutamaan apua nuorelle päällikölle. Hän sanoi, että melkein vastapäätä tuota läpipääsemätöntä viidakkoa, johon apahit varustautuivat, oli syvä rotko, joka täytyi valloittaa ja siitä ahdistaa vihollisia. Lähetti käski myöskin paimenia tulemaan joen yli ja hyökkäämään lähemmäksi apahia. Tätä tehtäessä koetti Rosenholzin johtama pieni joukko kiertää tuon tiheän viidakon, jossa intiaanit olivat. Kirveen iskujen kaiku kuului sieltä yhä. Piirittäjät koettivat, eteenpäin tunkeutuessaan, saada suojaa vihollisten luodeilta puun runkojen ja maan epätasaisuuksien takana.
— Voitko käsittää, miten nuo intiaanit hevosineen saattoivat niin nopeasti raivata itselleen tien tiheän viidakon kautta? sanoi Rosenholz Josélle, heidän seisoessaan puitten suojassa.