En tahdo toisille uskoa salaisuutta, sillä kenenpä ottaisin uskotukseni? Ennemmin otan salaisuuteni mukaani hautaan.
Mutta ei — tahdon uskoa sen tälle paperille, kuitenkin niin, että ainoastaan jollekin kotimaani pojalle voi olla siitä hyötyä. Kaiken, jolla on yhteyttä aarteen kanssa olen, kuten nämä lehdet näyttävät, kirjoittanut yksinkertaisella hollantilaisella kansanmurteella, niin ettei espanjalainen, vaikka osatkoonkin hollannin kieltä, voi sitä ymmärtää. Käsikirjoitukseni olen uskonut luostarin päällikölle ja nöyrästi pyytänyt häntä jättämään sen kuolemani jälkeen jollekin hollantilaiselle, ja sen hän on juhlallisesti luvannut minulle. Jos niin kävisi, löydetään avain salaisuuteen lukemalla muistutukset takaapäin ja edestäpäin s.t.s. ensin viimeinen, sen jälkeen ei viimeisen lähimmäinen, vaan ensimmäinen, sitten viimeisen lähimäinen ja sitten toinen j.n.e. Näin olen varma, ettei kukaan, joka ei ole täydellisesti perehtynyt hollannin kieleen, ole löytävä salaisuutta, sillä muukalainen tulee muistutuksia lukeissaan päästään pyörälle.
Olen nyt tehnyt tilini maailman kanssa: päiväni ovat luetut. Tunnen, että kohta olen kuoleva ja toivon Jumalan olevan sielulleni armollisen. Isänmaalleni lausun nyt viimeiset jäähyväiset ja lopetan toivomalla, ettei työni jäisi hedelmittä, että käsikirjoitukseni joutuisi jonkun maamieheni käsiin ja että hän sen avulla löytäisi onnen.
Kirjoitettu San Fernandon luostarissa Augustin lahden rannalla
Brasilian rannikolla.
Vuonna 15— toukok. 24 p:nä.
Claas Janszoon Enckhuysenistä.
SEITSEMÄS LUKU.
Tähän loppui kertomus, ja kauan istuin ajatuksiini vaipuneena, liika kummallinen jono tapauksia, ennenkuin tämä käsikirjoitus joutui minun käsiini! Miten vähän oli kirjoittaja voinut aavistaa, että tämä käsikirjoitus kerran — kolmen vuosisadan kuluttua oli pelastava hänen maanmiehensä!
Annettuani hetkiseksi tunteilleni vapaan vallan, otin käsikirjoituksen uudelleen käteeni ja syvennyin muistutuksiin, joita jo kauan ennemmin olin tarkastellut; mutta havaittuani niiden riippuvan toisistaan kuin juokseva hieta ja olevan vaikeat lukea, heitin sen lukemisen. Pitkän ajan perästä sain kokoon seuraavat
Muistutukset.