SEIDEL. No — on suoraan sanoen tehnyt vaikka mitä. Kello yhdeksän illalla ottaa ja ajaa tytön ulos sellaiseen Jumalan-ilmaan kuin on tänäänkin ja tytön täytyy hankkia hänelle 5 kolikkoa, oli mikä oli. Juopotteluun, mihinkäs muuhun. Ja mistäpä se tyttö-raukka ottaa ne 5 kolikkoa. Seistä värjöttää puoleen yöhön asti ulkona kylmässä. Jos menee kotiin ilman rahaa, saavat ihmiset juosta hätään, kun tyttö-parka huutaa sen käsissä ihan pakahtuakseen.
GOTTVALD. Äidin eläessä oli tytöllä edes hänessä puolustaja.
BERGER. Minä toimitan sen miehen joka tapauksessa heti lukkojen taa. Hän on jo kauan ollut juoppojen luettelossa. No, tyttöseni, katsohan minuun.
HANNELE (rukoilevasti): Antakaa minun olla.
SEIDEL. Häneltä ei helposti saa sanaa suusta.
GOTTVALD (lempeästi): Hannele!
HANNELE. Mitä?
GOTTVALD. Tunnetko minua?
HANNELE. Tunnen.
GOTTVALD. Kuka minä olen?