"Eihän Venäjä toki pelkää Japania, teidän majesteettinne?"
Keisari kohotti päätään.
"Kansa, joka pelkää, ei suuresti kykenisi ajamaan rauhanasiaa."
"Tähän saakka on Japani aina peräytynyt, niin pian kuin olemme kalistelleet sapelia."
Keisari kohautti olkapäitään ja katseli epäröivän näköisenä eteensä.
"Takaako se tulevaisuuden?"
"Ainoastaan se, teidän majesteettinne."
Jyrkin, levollisin sanoin hän lyhyesti esitti itäaasialaisen politiikan päämäärät. — Sisäiset levottomuudet, talonpoikaiskapinat, pakottivat Venäjää laajentamaan aluettaan. Antakaa talonpojille maata, ja heidän suunsa tukkeutuu ainaiseksi. — Oliko enää rauhallisempi ratkaisu mahdollinen kuin oman alueen suurentaminen miekan iskemättä? Itä-Aasiassa oli kylliksi isännätöntä maata, jonka valtaamiseksi ei tarvinnut muuta kuin ojentaa kätensä. Ja samalla siitä olisi mitä suurin huojennus rahapolitiikalle!
Korean metsät…
Keisari kohotti kätensä.