Maria Feodorovna nyökkäsi innokkaasti. Suunnitelma, varovaisesti täytäntöön pantuna, oli hänen mieleisensä. Voitiin toimia verettömästi, jättää Nikolaille itsevaltiaan nimi ja keisarinnan ollessa vähän aikaa sijaishallitsijana näppärästi toimittaa Aleksanterin uskotut hallitukseen. Kansan tarpeeton kuohuttaminen välttyisi…
Äitikeisarinnan rypyttömän otsan takana kehkeytyi ajatuksia, joita hän tarkoin varoi ilmaisemasta. Hän toimitti salassa uskottujensa valintaa. Oliko harppaus, joka tekisi sijaishallitsija-keisarinnasta rajattoman yksinvaltiattaren, niin huimaava? Anhalt-Zerbstin pikku prinsessa [Katariina II] oli rohjennut tehdä pitemmän — ja voittanut… Hänen muotokuvansa riippui Maria Feodorovnan huoneen seinällä. Itsekylläinen, mehevä hymy huulillaan se katseli leveästä kultakehyksestä.
Suuri Katarina!… Oliko hän ollut enemmän kuin joku muu hänen jälkeensä voisi olla?
Maria Feodorovna puristi täyteläiset huulensa lujasti yhteen, ikäänkuin peläten jonkun ennenaikaisen sanan niiltä pääsevän.
Hän ei aavistanut olevansa kamarillan suunnitelmissa vain väliasteena, jotakin käytettyä, joka heitetään syrjään, ei aavistanut, että Vladimir Aleksandrovitsh parhaillaan tasoitteli valtaistuimen purppurapieluksia omia poikiaan [Boris ja Kirill] varten…
Vladimir Aleksandrovitsh oli ensimmäinen, joka rohkeni tempaista suunnitelman Nikolain näköpiiriin.
Kasvannainen keisarin päässä oli suurentunut, merkillisesti pistävä päänkivistys käynyt sietämättömämmäksi.
Ympäristönsä kehoituksia noudattaen Nikolai oli päättänyt sallia toimittaa professori Pavlovin vakuutuksen mukaan vaarattoman leikkauksen.
Kolme päivää aikaisemmin kävi Vladimir Aleksandrovitsh keisarin luona, surkutteli hänen heikkoa ulkomuotoaan, hallitustoimien taakkaa, joka painoi kivuloisen miehen heikkoja hartioita.
Veljenpoika oli samaa mieltä. Hän oli juonut muutamia lasillisia ranskalaista samppanjaa turruttaakseen hiljaisen levottomuudentunteen, jonka Aleksandra Feodorovnan surullinen katse oli hänessä herättänyt. Nyt hän tunsi haihtuneen päihtymyksen, jota vastaan hänen kohtuulliset tapansa nousivat kapinaan, tuhkanharmaana tyhjyytenä kivistävän arven alla.