Silloin Mitridanes vastasi: Jos minä osaisin elää niin hyvästi kuin te osaatte ja olette osannut, niin ottaisin kauan mietiskelemättä vastaan sen, mitä tarjoatte. Mutta kun minusta näyttää olevan sangen varmaa, että minun tekoni vähentäisivät Nathanin kunniaa, ja koska en tahdo turmella toiselta sellaista, jota en osaa itselleni hankkia, niin en sitä ota.
Tällaisia ja monia muita miellyttäviä sanoja keskenään vaihtaen palasivat he Nathanin toivon mukaan yhdessä palatsiin, jossa Nathan osoitti monta päivää suurenmoista kunnioitusta Mitridaneelle ja vahvisti häntä kaikin keinoin ja tiedoillaan hänen suuressa ja ylevässä aikeessansa. Ja kun Mitridanes tahtoi seuralaisineen palata kotiin, ja Nathan oli osoittanut hänelle sangen selvästi, ettei hän koskaan voisi päästä anteliaisuudessa hänen edelleen, niin hän laski hänet menemään.
YHDEKSÄS KERTOMUS.
Messer Torello kestitsee Saladinia kauppiaana. Ristiretki aloitetaan. Messer Torello määrää puolisolleen ajan, milloin hän saa mennä uusiin naimisiin, ja joutuu vangiksi sekä haukan kesyttäjänä sultaanin tietoon. Saladin tuntee hänet, ilmaisee itsensä hänelle ja osoittaa hänelle suurta kunnioitusta. Messer Torello sairastuu, ja hänet viedään taikatempuilla yhtenä yönä Paviaan. Siellä hänen vaimonsa tuntee hänet häissä, kun häntä naitetaan uudelleen, ja he palaavat yhdessä kotiinsa.
Nyt kerron teille, että, mikäli muutamat vakuuttavat, kristityt tekivät keisari Fredrik Ensimäisen aikana yleisen ristiretken valloittaakseen Pyhää maata. Tästä sai Saladin, joka oli voimakas herra ja silloin Babylonin sultaani, jonkun verran aikaisemmin kuulla, ja hän päätti nähdä omin silmin kristittyjen herrain valmistukset tätä retkeä varten, voidakseen itse paremmin valmistautua. Ja järjestettyään kaikki asiansa Egyptissä hän oli aikovinaan toivioretkelle ja lähti matkalle kauppiaan asussa, seuranaan kaksi korkeimpia ja kaikkein älykkäimpiä miehiään ja ainoastaan kolme palvelijaa.
Kun hän siten oli matkustanut monien kristittyjen maakuntain kautta ja ratsasti Lombardiassa, aikoen jatkaa retkeä vuorten toiselle puolelle, niin tapahtui, että kun hän kulki Milanosta Paviaan ja oli jo iltapuoli, niin hän ja hänen seurueensa kohtasivat tiellä erään ylimyksen nimeltä messer Torello d' Istria. Tämä oli kotoisin Paviasta ja oli nyt menossa palvelijoineen ja koirineen ja haukkoineen eräälle kauniille tilalleen, joka hänellä oli Ticinon varrella.
Kohta kun Torello näki heidät, huomasi hän, että he ovat ylimyksiä ja muukalaisia, ja halusi osoittaa heille kunnioitustaan. Ja siksi hän, kun Saladin kysyi eräältä hänen palvelijaltaan, pitkäkö matka täältä vielä oli Paviaan ja ehtisivätkö he sinne enää oikeaan aikaan, ei antanut palvelijan vastata, vaan vastasi itse: Herrat, te ette voi ehtiä Paviaan enää niin aikaisin, että pääsisitte sisään.
Suvaitkaa siis, sanoi Saladin, neuvoa meille, koska olemme muukalaisia, paikka, johon parhaiten voimme majoittua.
Messer Torello sanoi: Sen minä teen mielelläni. Minä olin juuri aikeissa lähettää yhden näistä miehistäni lähelle Paviaa eräälle asialle. Minä annan hänet teidän mukaanne, ja hän opastaa teidät erääsen paikkaan, johon voitte majoittua sangen mukavasti.
Ja hän meni älykkäimmän palvelijansa luo ja määräsi, mitä oli tehtävä, ja lähetti hänet heidän kanssaan. Mutta itse hän kiiruhti tilalleen ja valmistutti niin hyvän ja kauniin illallisen kuin taisi ja antoi asettaa pöydät puutarhaan, ja tämän tehtyään hän meni portille heitä odottamaan.