Kun Gualtieri hänet näki, niin huusi hän häntä nimeltä, joka oli Griselda, ja kysyi, missä hänen isänsä oli. Siihen tyttö vastasi häveliäästi: Herrani, hän on tuolla kotona.
Silloin Gualtieri laskeusi satulasta, käski kaikkien odottaa häntä ja meni yksin kurjaan majaan, jossa tapasi tytön isän, nimeltään Giannucolo, ja sanoi hänelle.
Minä olen tullut ottamaan vaimokseni Griseldaa, mutta ensin tahdon kysyä häneltä jotain sinun läsnäollessasi.
Ja sitten hän kysyi, koettaisiko Griselda, jos hän ottaisi hänet vaimoksensa, aina olla hänen mielikseen eikä närkästyä mistään seikasta, mitä mies sanoisi ja tekisikin, ja olisiko hän tottelevainen, ja paljon muita sellaisia kysymyksiä, joihin kaikkiin tyttö vastasi: Lupaan!
Silloin Gualtieri otti Griseldaa kädestä ja vei hänet ulos ja riisutti koko seurueensa ja kaikkien muiden läsnäollessa hänet alastomaksi; ja tuotettuaan ne vaatteet, jotka hän oli teettänyt, puetti heti Griseldan niihin ynnä jalkineihin, ja käski asettamaan hänen päähänsä, joka oli aivan sukimaton, kruunun ja sanoi tämän jälkeen kaikkien kummaksi: Herrat, tässä on se, jonka minä aion tehdä vaimokseni, jos hän tahtoo minut miehekseen. Ja sitten hän kääntyi tytön puoleen, joka seisoi häpeissään ja arastellen paikallaan, ja sanoi hänelle: Griselda, tahdotko minut mieheksesi? Johon tämä vastasi: Herrani, tahdon. Ja Gualtieri sanoi: Ja minä tahdon sinut vaimokseni! Ja hän solmi kaikkien läsnäollessa kihlauksen tytön kanssa.
Ja kun hän oli nostattanut morsiamensa ratsun selkään, vei hän hänet kunniakkaassa saatossa kotiinsa. Siellä vietettiin kauniit ja suuret häät ja sellaiset juhlat, kuin Gualtieri olisi ottanut Ranskan kuninkaan tyttären.
Nuori vaimo näyttikin siltä, kuin hän olisi pukujen keralla muuttunut sekä mieleltään että tavoiltaan. Hän oli, kuten jo sanoimme, kasvultaan ja muodoltaan kaunis, ja niinkuin hän oli kaunis, samoin muuttui hän miellyttäväksi, herttaiseksi ja hienotapaiseksikin, joten hän ei näyttänyt suinkaan Giannucolon tytöltä ja entiseltä lammaspaimenelta, vaan jonkun aatelisen herran tyttäreltä. Siten hämmästytti hän kaikki, jotka olivat hänet ennen tunteneet. Ja sitäpaitsi oli hän niin tottelevainen ja alamainen miehellensä, että Gualtieri piti itseään tyytyväisimpänä ja onnellisimpana ihmisenä koko maailmassa. Ja samoin oli hän miehensä alustalaisille niin ystävällinen ja niin lempeä, ettei ollut ketään, joka ei olisi häntä rakastanut enemmän kuin itseään ja mielellään kunnioittanut, ja kaikki rukoilivat hänelle hyvää ja onnea ja lisääntyvää arvoa. Ja nyt sanottiin, vaikka ennen oli ollut tapana sanoa, että Gualtieri ei tehnyt oikein viisaasti, kun otti hänet vaimokseen, että Gualtieri oli viisain ja selvänäköisin mies koko maailmassa, sillä kukaan muu kuin hän ei olisi koskaan tainnut huomata Griseldan jaloja avuja, jotka olivat kätketyt huonoihin vaatteihin ja talonpoikaiseen asuun.
Ja hyvinkin pian rouva sai aikaan sen, että ei ainoastaan hänen maakreivikunnassaan, vaan kaikkialla, ennenkuin pitkä aika oli kulunut, puhuttiin hänen kunnostaan ja hyvästä käytöksestään; ja jos hänen miestään oli jotenkin silloin moitittu, kun hän otti Griseldan vaimokseen, niin kääntyi sen puheen laatu nyt päinvastaiseksi.
Hän ei ollut elänyt kauan Gualtierin kanssa, kun hän tuli raskaaksi ja synnytti ajallansa tytön, josta Gualtieri oli sangen iloissaan. Mutta pian tämän jälkeen tuli Gualtierin mieleen omituinen ajatus, nimittäin koetella pitkällisellä kokeella ja sietämättömällä tavalla Griseldan kärsivällisyyttä. Ensin hän pisteli häntä puheilla, ollen muka kyllästynyt ja sanoen, että hänen vasallinsa ovat hyvin tyytymättömiä Griseldaan hänen sukuperänsä vuoksi, ja varsinkin nyt, kun he näkevät, että Griselda saa lapsia. Ja tytöstä, joka oli syntynyt, olivat he muka kovin harmissaan eivätkä osanneet siitä muuta kuin nurista.
Nämä sanat kuullessaan vastasi vaimo, muuttamatta ilmettä tai hyvää käytöstään millään tavalla: Herrani, tee minulle, mitä luulet kunniasi ja rauhasi vaativan, sillä minä olen kaikkeen tyytyväinen, koska tiedän olevani halpa heidän rinnallaan ja etten ollut kelvollinen tähän kunniaan, johon sinä hyvyydessäsi minut korotit.