WILHO. Nuorison kirk'herra, tavallisesti koulumestariksi nimitetty.
TUNTURI. Suokaa minun kysyä! Täällä on muuan paikka, jota kutsutaan
Kissan kiveksi.
WILHO (vähän hämmästyneenä). Kissan kivi.
TUNTURI. Niin, Kissan kivi.
WILHO. Vai niin, Kissan-kivi. Miksikä tuota harmaata kalliota niin kutsutaan, on vaikeata selittää; olen kirjoittanut ainekirjoituksen siitä.
TUNTURI. Olkaa niin hyvä ja näyttäkäätte minulle tie sinne.
WILHO. Mielelläni. Käytyänne tämän lehdon loppuun (osoittaa oikealle kädelle) tulette ajo-tielle, jota kulette siksi kun näette jalka-tien, joka viepi teidät, herrani, suoraan metsään ja Kissan kivelle.
TUNTURI. Paljon kiitoksia neuvostanne.
(Menee ulos perältä, oikealle.)