(Hän osoittaa sormellansa tuolin. Neitsy istuiksen. Hukkanen istuupi pöydän ääreen, ja panee pöydälle papereja, jotka hän on tuonut kerallansa. Wilho tulee takaisin, istuikse Hukkasen viereen, vasemmalle puolelle.)
HUKKANEN (Wilholle näyttäen paperit). Tässä on kasakkojen ilmoitus; pane nyt kaikki protokollaan. No, ryökinäni, olkaa hyvä ja sanokaa, miksikä te yöllä olitte metsässä ja siinä paikassa, josta salatavaraa on löydetty?
NEITSY. Minä olin kävelemässä.
HUKKANEN. Pimeässä ja sumussa?
NEITSY. Se on romantista ja viehättävää.
HUKKANEN. Jos ette voi antaa parempaa selitystä, niin teidän luullaan pitävän sala-kauppaa, ja teitä syytetään sala-kaupan pidosta.
NEITSY. Mustalais-joukko on kokountunut toisella puolella rajaa.
HUKKANEN. Ei täällä ole mustalaisia, tällä eikä toisella puolella rajaa.
NEITSY. On kyllä, sen tietää herra Wilho.
WILHO. Minä kuulin sen kulkevalta käsityöläissälliltä, vaan lieneekö totta, en tiedä.