WERNER.
Voi surkeutta!
v. TELLHEIM.
Mutta huomenna hän on vaimoni —
WERNER.
Oi riemua!
v. TELLHEIM.
Ja ylihuomenna vien hänet pois. Minä saan lähteä, minä tahdon lähteä. Käyköön täällä kaiken miten käy! Kenpä tietää, missä minua muualla onni odottaa. Jos tahdot, Werner, niin tule mukaan. Astukaamme jälleen palvelukseen.
WERNER.
Todellako? — Mutta kaiketi siellä, missä soditaan, herra majuri?