v. TELLHEIM
(kiivaasti). No, olkoon se siis totta! — Mikä hirveä totuus onkaan minulle yhtäkkiä selvinnyt! — Nyt tunnen teidät, petollisen, uskottoman!
NEITI
(pelästyneenä). Kuka? kuka on uskoton?
v. TELLHEIM.
Te, jonka nimeä en enää tahdo mainita!
NEITI.
Tellheim!
v. TELLHEIM.
Unohtakaa nimeni! — Te saavuitte tänne purkaaksenne liittomme. Se on selvä! — Kuinka mielellään tuleekaan sattuma uskottoman avuksi! Se toi käsiinne minulle antamanne sormuksen. Ja viekkautenne osasi toimittaa teille antamani minulle takaisin.