— Kuulkaa! — ruhtinas jatkoi. — Kaikkiko te tahdotte, että minä olisin päällikkönne? Kenties on joukossanne niitäkin, jotka eivät tahdo minua?
— Oh! — huudahti joku — ethän sinä vaan peruuta sanaasi?
— Kuulepas, älä laske meistä pilkkaa!
— Kun annetaan päällikkyys, niin ota!
— Ota arvo, kun se on kokonainen!
— Antakaa siis minulle atamanin tshekani! — Serebrjani sanoi.
— Kas sekö! — huudahtivat rosvot. — No se onkin tarpeen!
Ruhtinaalle annettiin Perstenin tshekani.
Nikita Romanovitsh astui suoraan punatukkaisen laulajan luo.
— Päästä irti opritshnikki! — hän sanoi.