— Hallitsija! — huudahti Maljuta: — tavaton teko! Kavaluus, kapina sinun tsaarillista armoasi vastaan!
Kuultuaan sanan "kavaluus", tsaari kalpeni, ja hänen silmänsä alkoi säihkyä.
— Hallitsija, — jatkoi Maljuta: — taannoin lähetin Moskovan tienoille ratsaspatrullin tiedustelemaan, miten Moskovalaiset täyttävät sinun tsaarillista käskyäsi. Yhtäkkiä karkasi tuntematon bojari orjineen ratsastajaini kimppuun. Monta lyötiin kuoliaaksi ja ratsupalvelijaani kovin pahasti pideltiin. Hän on itse täällä, seisoo oven takana, kauheasti rääkättynä. Käsketkö kutsumaan tänne?
Iivana heitti silmäyksen opritshnikkeihin ja kaikkein kasvoissa näki hän vihaa ja harmia. Silloin hänen kasvoihinsa ilmaantui joku omituinen tyytyväisyyden tunne, ja hän sanoi tyynellä äänellä:
— Kutsu tänne!
Kohta joukko hajaantui, ja saliin astui Matvei Homjak, pää kääreissä.
IX Luku.
Tuomio.
Homjak ei ollut pessyt verta kasvoistaan, olipa sillä tahrannut sekä kääreet että vaatteensa: nähköön tsaari, kuinka hänen palvelijaansa on rääkätty!
Lähestyessään tsaaria lankesi hän maahan ja odotti polvillaan puhumisen lupaa.