— Hän on kovin sairaana, — sanoi Pierre.
— Hän on siis vielä täällä? — sanoi ruhtinas Andrei, — Entä ruhtinas Kuragin? — kysyi hän kiivaasti.
— Hän matkusti jo aikoja sitten. Kreivitär on ollut kuoleman kielissä...
— Säälin häntä suuresti, — sanoi ruhtinas Andrei.
Hän hymähti kylmän ilkeästi ja epämiellyttävästi, kuten oli tapana tehdä hänen isällään.
— Herra Kuragin ei siis pitänyt kreivitär Rostovia kätensä arvoisena? — sanoi ruhtinas Andrei.
Hän pärskyi nenällään, jonkun kerran.
— Hän ei voinut mennä naimisiin, sillä hänellä on jo vaimo, — vastasi Pierre.
Ruhtinas Andrei alkoi nauraa ilkeästi, muistuttaen taas isäänsä.
— Mutta missä hän nyt oleilee, tuo teidän lankonne, saanko kysyä? — sanoi ruhtinas Andrei.