— Ne ovat pieniä, eikä niitä ole paljon. Ei tahdo saada edes senvertaa, minkä on maahan pannut.
Silti hän tarjosi niistä muutaman opettajalle, ja tämä otti ne katsoen Gesuinoon, joka nipin napin oli vastannut hänen tervehdykseensä. Gesuino ei muutoin näyttänyt kiinnittävän häneen vähintäkään huomiota, mutta poistuessaan luutineen ja perunoineen opettaja kuuli veljesten riitelevän.
Työ sai aamun kulumaan nopeasti ja melkein iloisesti. Hän kantoi naapuriensa tunkiolle maissinlehdet, mädät perunat ja kaikki tarpeettomat esineet, jotka olivat tiellä huoneessa. Hän kantoi ulos huonekalutkin pesten ja desinfioiden niitä auringonpaisteessa, samoin hän vei ulos patjat ja vuoteen peitteen. Ihmetellen hän näki, että lakanat, jotka muija edellisenä päivänä oli vaihtanut, olivat puhtaat, mutta ullakolla, johon hän kiipesi ikäisekseen tavattoman notkeasti, hän sitävastoin näki kasan likaisia lakanoita.
Tämä ullakko muodosti pienen huoneen, jossa oli vuode ja puulaatikko, jota saattoi käyttää pöytänä tai istuimena. Valo tunki sisälle pienestä seinäaukosta, josta näkyi huvila-alueen pelto. Puhdistettuaan tämän ullakkohuoneen opettaja laskeutui jälleen tikapuita alas ja lakaisi huoneensa. Lattian pöly tanssi melkein ilkkuen hänen ympärillään. Kuta kovemmin hän lakaisi, sitä enemmän tomua pöllysi esiin, ja tämäntästä hän meni ovelle sylkemään ja niistämään nenäänsä. Hän ajatteli Olaa: olisipa tyttö ollut siinä nauramassa ja auttamassa häntä! Pois, pois! Pölyä lakaisemalla hän hiukan taltutti levottomuuttaan ja palasi työhönsä kuin vanki, joka hetkeksi on asettunut koppinsa ovelle katselemaan kaukaista taivasta. Päätettyään lattian puhdistamisen ja ripsuttuaan seiniä, joista sateli alas hämähäkinverkkoja vielä täynnä menneenvuotisia kuolleita kärpäsiä, hän ajatteli, että täytyi saada jotakin syötävää. Hän meni tarkastamaan kanahäkkiä, joka oli puoleksi olkien täyttämä ja johon muorin selitysten mukaan kanat munivat neljä munaa päivässä. Mutta hän löysi vain kaksi, joista toinen, mustatäpläinen oli munitusmuna, ja toinen, valkoinen, oli vielä lämmin kuin jo keitetty.
Hän siis tyytyi siihen ja kastoi munaan leivän, niinkuin Olan oli tapana herkutellen kastaa korppunsa kermaan.
Sitten hän jatkoi työtään, ja kun hän oli saanut pestyksi ja asetetuksi paikoilleen huonekalut, hänestä tuntui, kuin hän olisi myrskyisen matkan jälkeen laskenut turvalliseen satamaan. Ja kuten kaikilla matkustajilla on tapana perille saavuttuaan tehdä, hänkin avasi matkalaukkunsa.
Ensimmäinen esine, jonka hän otti esille, oli herätyskello, joka oli seurannut häntä kotiseudulta asti. Se kävi vielä välinpitämättömänä kaikesta muusta kuin velvollisuudestaan, ajan osoittamisesta. Hän asetti sen keskelle vielä kosteata pöytää, ja se raksutteli edelleen rohkeasti tultuaan äkkiä ympäristönsä ajan ja paikallisuuden valtiaaksi.
Opettaja tunsi itsensä virkistyneeksi, ikäänkuin olisi jälleen tavannut toverin yksinäisyydessään. Mutta vielä suuremman ilon hänelle tuotti reunoistaan kellastunut kanavakankaalle tehty koruompelus, jota hän ei ollut Margan talossa oleskellessaan kertaakaan ottanut esille matkalaukusta.
Tuo koruompelus muodosti taulun, joka kuvasi autiota rantaa. Alareuna, joka oli kirjailtu harmaalla silkillä, merkitsi hiekkaa, sen yläpuolella oli vihertävä juova: meri; ja vielä ylempänä taivaan siniharmaa tausta. Tässä maisemassa, joka ainoastaan kolmella juovalla kuvasi ilmavia, äärettömiä etäisyyksiä, taivalsi kaksi ihmishahmoa. Ne näyttivät todella liikkuvan eteenpäin nostellen vuorotellen jalkojaan ja painaen jälkensä hiekkaan. Toinen niistä oli kaljupäinen mies, yllään uuman kohdalta vyöllä kiinnitetty pitkä kaapu ja nauhasandaalit jalassa. Hänellä oli kädessä mytty, ja hänen perässään kulki häntä pitempi nainen, sylissään mustaan vaippaan kääritty lapsi (se oli epäilemättä lapsi, päättäen siitä tavasta, jolla nainen piteli kantamustaan). Nainen oli pukeutunut punaisiin, hänellä oli niinikään nauhasandaalit jalassa, ja pään ympärille oli kierretty palmikot, jotka keltaisella silkillä oli saatu ihmeteltävän luonnollisiksi.
Tämän koruompelun alareunassa näkyi silkkikirjaimin kirjoitus: