Pako Egyptiin.
Muutamalla naulalla tämä pieni gobeliinintapainen kiinnitettiin seinään vuoteen yläpuolelle, ja se tuntui kirkastavan koko huoneen.
Peite, joka oli kuin säkki ainakin, levitettiin matoksi permannolle, ja lakanat katettiin vain valkoisella ripsureunaisella peitteellä, joka oli jotakuinkun puhdas ja jota vanhus oli pitänyt kokoonkäärittynä pieluksen alla.
* * * * *
Kun kaikki oli järjestyksessä, opettaja meni uudelleen miesten asunnolle viemään takaisin luudan. Häneltä ei jäänyt huomaamatta, että he taas riitelivät, kuin eivät olisi sinä päivänä muuta tehneetkään, ja hänen täytyi itsekseen nauraa heille. Nähdessään hänet he vaikenivat, ja vanhempi nousi kunnioittavasti häntä tervehtimään.
— Tässä tuon luudan takaisin, opettaja sanoi nojaten sen varteen, ja suuri kiitos! Ja kiitos perunoistakin, jotka olivat niin hyviä, etta sulivat suussa.
— Me emme vielä ole koetelleet niiden makua. Kokki, näet, vanhempi veljistä selitti vilkaisten nuorempaan, on huonolla tuulella.
— Tiedän sen. Oletteko suutuksissanne minulle, Gesuino? Olette oikeassa, käyn täällä liian usein vaivaamassa teitä. Mutta korvaukseksi voin ehkä vuorostani tehdä teille palveluksen. Tulkaa tänään luokseni iltaruoalle. Minulla ei ole paljoa kotona, mutta sen vähän, mikä minulla on, tahdon tehdä moninkertaiseksi, niin kuin Jesus ennen. Mutta teidän pitää käydä ostamassa minulle viiniä.
— Meillä on kotona viiniä, joka on mietoa, mutta hyvää, vanhempi veli sanoi nuoremman sillävälin vaietessa ja nyrpeän näköisenä jatkaessa kaivamistaan.
— Kiitos vain. Mutta minä tahdon saada jaloa viiniä, joka vahvistaa verta. Luulenpa, että tuossa tienristeyksessä on ravintola. Jollei siitä ole liian suurta vaivaa, pyydän teitä käymään sieltä ostamassa minulle pari pulloa viiniä.