(Kuva 1)
Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen näköinen, pitkin selkää mustempi; ympäri silmiä vaalea yhden näköinen rengas. Sen mitta täysikasvaneena on lähes 3 kyynärää.
Tämä hylkeen lai on kyllä tavallinen ja nähdään usein. Se tavataan pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, Itämeren lahdissa, Suomen ja Pohjan lahdissa. Myös Frankriikin länsirannalla on se tavallinen, samaten Englannin, Islannin, Grönlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyllä lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: vik on suomeksi lahti), saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse ylös virtoihin eikä järviin. Kiville ja karille nousee hän lepäämään ja kuuttiansa imettämään. Talvella pitää hän salan aukon, jossa hän käy hengittämässä; myös on hänellä suurempi avento, josta hän nousee jäälle.
Tämä lai ei elä suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa. Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu hän suurempiin laumoihin.
Tämä lai synnyttää kesäkuulla ja kuutti on jo äitinsä kohdussa kadottanut villapukunsa että se syntyissänsä jo on melkein äitinsä muotoinen.
Tätä pyydetään tavallisesti sillä tavoin että häntä vartotaan kivellä eli karilla, jossa hän lepää, ja ammutaan kuulalla. Parahiten käy tämä laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolipäivän helteessä. Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sillä viikari on suuri pelkuri. Näillä on aina omat kivensä ja karinsa, joille he nousemat lepäämään vähä ennen auringon laskua ja makaavat siinä koko yön kello 7 eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he keskenänsä ja purevat toinen toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkivät. Ampuja tekee itsellensä majan noin 90 eli 70 askelta tämmöisestä kivestä. Myös pannaan verkkoja tämmöisten kivien ympäri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja kiivetessänsä. Tavallisesti pannaan verkot tyvenellä puolella kiveä; sillä hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenellä puolella. Niin sekaantuu hän verkkoon veteen mennessänsä.
Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; hän noukkii pyydyksistä kalat ja repii usein pyydykset rikki; sillä ei hän pidä lukua kalain selittämisestä irti.
2. Norppa.
(Kuva 2)
Ruumis on päältäpäin mustamainen; selkä taikka sen sivut omat täynnä pytkyliäisiä valkosenmoisia renkaita noin 1 1/2 eli 2 tuuman pituudesta. Silmäin ympärystät yhdenkarvaiset. Tämä on Pohjan hylkeistä vähin eli tavallisesti lähes 2 kyynärän pituinen.