Naemi. Sinulla on vaan raaka, eläimellinen voima.
Apulainen. Nyt sinä olet vaiti.
Naemi. Enpäs ole! Kaikki miehet ovat itsekkäitä.
Apulainen. Mitä?
Naemi (uhkarohkeasti). Emmekä me ole orjia! — Kaikki miehet ovat — raakoja eläimiä!
Apulainen. Tämä menee liian pitkälle.
(Nipistää häntä korvasta.)
Naemi (huutaa): Elä unohda minun naisellista arvoani! Muista että minä olen uuden ajan… Kuuletko: uuden ajan nainen. Voi, voi, voi!
Apulainen (mennessään). Kas niin pahankurisille lapsille käy! Ja tuo neiti Stjernflykt! Kyllä minä vielä…
(Menee kamariinsa.)