Naemi (rupeaa itkemään).
Rovasti. Kun minä lupaan, että tyttäreni saa matkustaa, niin hän matkustaa. Maljanne!
Apulainen. Kun minä sanon, ettei morsiameni saa matkustaa, niin hän ei myöskään tee sitä. (Hetken äänettömyys.) Eikö niin, Naema? Tule tänne, Naema!
Naemi (menee kovasti itkien hänen luoksensa).
Rovasti (äkäisesti). Vai niin!
Lilli (menee Naemin luo ja laskee kätensä hänen olkapäälleen). Naemi, jos et koko elämäsi läpi aio tahdottomana olentona kärsiä sortoa ja pilkkaa…
Apulainen. Naema, jos et koko elinikääsi tahdo kärsiä omantunnon vaivoja ja itsesi halveksimista…
Lilli. Naemi, tee luja päätös ja näytä, että olet vapaa ihminen.
Apulainen. Naema, nojaa minuun ja näytä, että olet rakastava nainen.
Lilli. Naemi, tuossa houkuttelee sinua se orjuuden henki, joka vuosituhansia on pitänyt naista kahleissa.