Ruustinna. Elias.
Rovasti (tulee, huomaa punssin). Hei, katsos muoria, kun aikoo ruveta herkuttelemaan. No, missäs tytöt ovat? Miks'ei Naemi tule luokseni?
Ruustinna. Niin, hän on nyt hyväillyt minua niin, että niskani on ihan koukussa. Odotahan vaan, kyllä sinäkin vielä saat osasi. Siellähän he tulevatkin suinpäin alas portaita.
Naemi ja Lilli (tulevat).
Naemi (juoksee rovastin syliin). Voi, rakas isä, isä kulta! Sinä olet niin kovin hyvä!
Rovasti. No, no, no! Menepäs nyt sulhasesikin luo.
Naemi (lähestyy epäröiden apulaista). Annathan sinäkin minun matkustaa?
Apulainen. En.
Rovasti (on ottanut punssilasin ja aikoo kilistää). Häh?
Apulainen. Naema on kysynyt minulta ja minä sanon: en!