Lilli (katsoo häneen ärsyttävästi). Mitä se tekee, kun vaan on tyytyväinen itseensä.
Naemi. Sitä sinä et ymmärrä.
Lilli. En, rakas Naemi, sitä minä en ymmärrä, jollen ensin opi sinulta.
Naemi (itkee). Hyi, kuinka olet ilkeä! Kaikki te olette niin ilkeitä minulle.
Lilli (ystävällisesti mennen hänen luokseen). Minä en luule kenenkään olevan!
Naemi (työntää hänet luotaan). Elä pyydäkään minua! Minä en kumminkaan matkusta minnekään vastoin hänen tahtoaan.
Lilli. Etkö, jos hän lupaakin?
Naemi (hypähtää). Onko hän? Ei, ei! En sittekään, sillä minä tiedän, ettei hän sitä tahdo.
Lilli. Sinä olet suurenmoinen!
Naemi. Katsos, nyt sinä taas olet ilkeä.