IRJA. Älä koske minuun! Minä olen uhrannut Lemmelle!
ENNU. Haa!
IRJA. Mene ja jätä minut rauhaan! He voisivat tulla.
ENNU. Minäpä huudan väkeni avuksi.
IRJA. Minun väkeni on likempänä.
ENNU. Sinun väkesi!
IRJA (juoksee rummun luo ja tempaisee pois sudennahkan rummulta).
Paetkaa täältä taikka nostatan koko kylän sotajalalle!
ENNU. Haa! — Sinä olet hämäläinen! — Jospa vain olisin sen tiennyt!
(Poistuu kiireesti).
IRJA (laskee kätensä rummulle). Oi, Ennu! (Miettii vähän aikaa, rummuttaako vai eikö.).
ORVO (itsekseen). Hän ei seurannut! (Ääneensä). Irja, älä rummuta!