ENNU. Enkä minä viitsi enää elättää sinua.
(Äänettömyys)
HANKA. Niin, parasta ettäs menet. Saanhan minä aina orjan sijaasi. Ja orja tulee huokeammaksikin. Vielähän Usulla on tuo silmäpuoli lappalainen, jolta hän löi keväällä säären poikki. Ehpäkä saankin hänet?
ENNU (ivallisesti). Ukko täyttää jo yhdeksänkymmentä.
HANKA. Ehkäpä saankin hänet ilmaiseksi! Kysäisepäs Usulta.
ENNU (naurahtaa). No, saanhan tuota kysäistä illalla. (Keräilee tavaroitaan).
HANKA. Koska aiot muuttaa?
ENNU. Heti paikalla.
HANKA. Tulet kai sentään Lyylin kanssa tänne työhön?
ENNU. Vielä mitä. Etkö luule Lyytikkälässä työtä riittävän?