HANKA. Oi voi, tule nyt sentään! — Ja muistakin vaan lähettää kaikki kalat minulle!
ENNU. En niin evääkään.
HANKA. Verkkoja et ainakaan saa viedä.
ENNU. Uusi verkko on minun. (Ottaa seinältä tuohikontin ja panee siihen kaikellaisia pikku kapineita).
HANKA (tuskissaan). Älä vaan ota talon tavaroita. Kaikki on minun.
ENNU (suutuksissaan). Minä otan, mitä itse tahdon.
IRJA (tulee).
HANKA. Ennu lähtee pois.
IRJA. Niin tekee.
HANKA. Voi minua poloista! Kyllä minä nyt kuolen nälkään.