IRJA. Hyi sinua! Sitten en välitä sinusta enää ollenkaan.
ENNU. En minä viitsi enää jankuttaa sinun kanssasi kotosalla. Alati sinä intät ja riitelet kuin hohkanärhi.
IRJA. Ja mihin minä sitten menen?
ENNU. Istut Vainan vieressä penkillä ja lyöt leikkiä sirkkain kanssa.
Minä muutan Lyytikkälään.
IRJA. Etpäs pääse. Isä ei laske.
ENNU. Mitä minä isästä! Ukko on ahne kuin vanha kaarne. Jos hän saisi minusta Kymin kultarenkaan, niin nahkani olisi jo aikoja myyty. Ja sinut hän myy ennen pitkää lampaan saparosta.
IRJA (miettien). Niinkö luulet?
ENNU. Ihan varmaan kun hän vain saa hinnan hyppysiinsä.
IRJA (kiihkeästi). Mutta minuapa ei myydä!
ENNU. Kuka käski sinun syntyä tytöksi. Olisit ruvennut mieheksi niinkuin minä.