Evert. Niin — olkaamme iloiset!
Hilarius (sivulle). Saitkos, ystäväni! (Ulkoa kuuluu hälinää.)
VIIDES KOHTAUS.
Samat. Remunen ja Mimmi (keskiovesta).
Remunen (kantaa ainoastaan -pari myttyä). Mutta on vallan hirveätä matkustaa naisten kanssa; joka asemalla kaksinkertaiset puuhat. Joka paikassa pitää juoda buljonkia tahi seltterivettä. Tahdotko sinä kupillisen buljonkia?
Mimmi (kantaa koko joukon matkakapineita, puhuu aina lempeällä äänellä). Olen aina kiittänyt sinua hyväntahtoisuudestasi ja kiitän nytkin.
Remunen. Kiitos kiittämästäsi, mutta minä en näet suvaitse ijankaikkisia pyyntöjä. Ja sitten nuo lukemattomat matkakapineet! Alinomaa täytyy pitää mielessä noita neljä-, viisi-, kuusilaatuisia säkkiä ja laukkuja.
Mimmi (lempeästi kuten ainakin, oikeanpuolisen pöydän luona perällä, panee kapineita yksi kerrassaan pois). Tässä on sinun pleedisi, tässä sinun hattukotelosi, tässä sinun palttoosi, tässä keppisi, tässä sinun sateenvarjosi —
Remunen. Merkillistä, kuinka muistitkaan sen ottaa? Luulin jo, että täytyisi ostaa neljäs, vielä viideskin sateenvarjo tänä vuonna. Mutta kaiketi muistit sen ottaa mukaan varjellaksesi omaa hattuasi.
Mimmi. Enhän minä ole koskaan unohuttanut sinun kapineitasi. Mutta luulenpa olevan parasta levähtää hiukan; tuo matka kyydillä oli niin väsyttävä.