"Tiedättekö, minkä rangaistuksen kavaltaja saa?" sanoi don Tadeo voimakkaasti ja merkityksellisesti.
Vakooja pysyi kylmänä.
"En ole kavaltaja", sanoi hän, "sillä jätän käsiinne leppymättömän vihollisenne."
"Missä tarkoituksessa koettaa kenraali hiipiä salaa kokoukseemme?"
"Ettekö arvaa sitä? Hän tahtoo urkkia salaisuuksianne."
"Caspita! Mutta silloin panee hän henkensä alttiiksi?"
"Hm, miksi niin? Eräs jäsenistä, joka yksin tuntee hänet, menee takuuseen hänen puolestaan, ja hän pääsee sillä tavalla sisään. Minä olen tämä takaaja. Kasvojenpiirteistä ei häntä voi tuntea, sillä hän seuraa muitten esimerkkiä ja on naamioitu."
"Jumalan nimessä, te olette oikeassa!" sanoi Tadeo. "Mutta kuinka käy, jos Bustamente aavistaa teidän pettävän häntä?"
"Silloin saan vastata seurauksista. Mutta sitä hän ei tee."
"Luuletteko niin?"