Hän pujahti näiden vaatteiden alle ja painautuen niin pieneksi kuin suinkin saattoi, vetäytyi kokoon verkkomaton pohjaan korjaamatta vaatteita järjestykseen.
Jumala oli suonut, ettei rosvopäällikkö etsiessään tyttöä kaikkialta edes ajatellutkaan työntää kättään riippumattoon, joka näytti tyhjältä.
Sattuman kautta näin pelastuen hän oli jäänyt sinne tunnin ajaksi kyyristyneenä ja tuntenut sellaista tuskaa, jota on mahdoton kuvailla.
Erämiesten saapuminen ja Uskollisen Sydämen ääni, jonka hän heti oli tuntenut, olivat herättäneet hänessä toivoa. Hän oli tullut esille kätköstään ja odottanut sopivaa hetkeä astuakseen esille.
Erämiehet ihmettelivät tätä yksinkertaista kertomusta, joka samalla oli liikuttava, ja onnittelivat sydämellisesti nuorta naista hänen rohkeudestaan ja mielenmaltistaan, joiden avulla hän oli pelastunut.
Kun leiriin oli saatu jälleen vähän järjestystä, lähestyi Uskollinen
Sydän doña Luzia.
"Madame", sanoi hän, "pian koittaa päivä, ja levättyänne muutaman tunnin vien teidät äitini luo, joka on hurskas nainen. Kun hän tutustuu teihin, niin en epäile, että hän alkaa rakastaa teitä kuin tytärtään. Kun sitten olette päässyt turvaan, ryhdyn toimenpiteisiin saattaakseni enonne teidän luoksenne."
Odottamatta nuoren tytön kiitoksia hän kumarsi kunnioittavasti ja poistui teltasta.
Kun hän oli poistunut, huokasi doña Luz ja istuutui ajatuksiin vaipuen jakkaralle.