"Tarkoitan, kykenettekö marssimaan pitkän matkan?"
"Luulen jaksavani, jos se on ehdottoman välttämätöntä."
"Ja enkö minä ole kyllin väkevä kantamaan teitä, ellette jaksa kävellä?" sanoi neekeri oltuaan tähän asti vaiti.
Kenraali puristi hänen kättään.
"Totta puhut! Itse asiassa", lausui tohtori, "se käy helposti, kunhan te vain pääsette pakenemaan."
"Kaikki olisi kyllä hyvin, mutta miten se käy päinsä?"
"Ah! Siinäpä se!" puheli tohtori hieroen otsaansa, "mitenkä, sitä en tiedä! Mutta olkaa huoletta, minä kyllä keksin keinon. En tiedä minkä, totta vie."
Kuului askeleita. Kapteeni saapui.
"Kas niin", lausahti hän, "miten sairaat voivat?"
"No, ei aivan hyvin", vastasi tohtori.