"Vuodat, pyssyt ja ruuti ovat tuolla taempana nuorten miesteni hallussa."
"Luotan sinuun, päällikkö", lausui erämies, "mutta jos minut petät…"
"Intiaani pitää aina lupauksensa."
"Hyvä! Siis silloin, kun haluat."
Kymmenen minuuttia myöhemmin intiaanit olivat kylän herroina, ja asukkaat, jotka vuoron perään herätettiin, joutuivat miekaniskutta vangiksi.
Comanchit olivat piirittäneet linnoituksen. Koottuaan sen muurien juurelle puiden runkoja, kärryjä, huonekaluja ja epätoivoisten uutisviljelijöitten kaikenlaisia työaseita he vain odottivat päällikkönsä käskyä aloittaakseen hyökkäyksen sitä vastaan.
Äkkiä näkyi linnoituksen huipulla epäselvä hahmo, ja haukan huuto halkaisi avaruuden.
Intiaanit sytyttivät jonkunlaisen rovion, jonka olivat koonneet, ja hyökkäsivät paalutusta vastaan päästäen kaikki yhtaikaa kauhistavan ja korvia vihlovan sotahuutonsa, joka on heille ominainen ja rajaseuduilla aina joukkoteurastuksen enne.
VIII
Kosto