"Kas niin, lopettakaamme tämä", ratsastaja jatkoi hetken kuluttua.
"En pyydä muuta, teidän armonne."
"Kaiketi myönnätte, että nyt olette minun vallassani?"
"Minun olisi vaikea väittää toisin."
"Hyvä! Koska te, oman tunnustuksenne mukaan olette ampunut minua, selvällä aikomuksella tappaa minut…"
"En voi sitä kieltää, teidän armonne."
"Niinpä minä siis, jos nyt tappaisin teidät, kun olette minun käsissäni, käyttäisin vain kostamisoikeuttani?"
"Aivan oikein, caballero; vieläpä täytyy minun tunnustaa, että tekisitte hyvin viisaasti menetellessänne siten."
Ratsastaja katsoi häneen hämmästyneenä.
"Te olette siis tyytyväinen saadessanne kuolla?" hän sanoi.