Selittelyt olivat vaikeita. Hra Trouveau esitti kuitenkin asian ja pyysi, että neiti Clarisse, josta hän vastasi päällään, olisi heti kohta laskettu vapaaksi. Mutta sukkasillaan oleva kauppamatkustaja, tutkittuaan ruumista, vakuutti, että kysymyksessä oli rikos, ja taivutti muut matkustajat estämään neiti Clarissen ja hänen rakastajansa vapaaksipäästämisen.
Heidän täytyi odottaa poliisikomisariuksen tuloa, joka päästi heidät vapaiksi, mutta ei pitänyt kieltään kiinni.
Seuraavana kuukautena hra Amandon sai virkaylennyksen ja siirrettiin toiselle paikkakunnalle.
ROGERIN KEINO.
Olin Rogerin kanssa kävelemässä boulevardilla, kun jokin kaupustelija, huusi meidän lähellämme:
— Ostakaa keino, minkä avulla päästään anopista! Ostakaa! Ostakaa!
Pysähdyin ja sanoin toverilleni:
— Tuo huuto johtaa mieleeni kysymyksen, jonka olen aikonut jo kauan sitten tehdä sinulle. Mikä on se "Rogerin keino", josta sinun vaimosi aina puhuu? Hän on huvitettu siitä niin hassusti ja salamyhkäisesti, että minusta tuntuu kuin se olisi jotakin espanjankärpäslääkettä, jonka salaisuuden sinä tunnet. Joka kerta kun hänen kuultensa puhutaan jostakin väsyneestä, nääntyneestä, kuihtuneesta nuoresta miehestä, niin hän kääntyy sinuun päin ja sanoo, nauraen:
— Hänelle pitäisi neuvoa Rogerin keino. Ja mikä tässä asiassa on kaikkein hullunkurisinta, on se, että sinä punastut joka kerta.
Roger vastasi: