Tämä vastasi: "Mukanani on eräs herra, joka on poliisitarkastaja ja joka tahtoo saada tarkempia tietoja asiastanne."
Eukko päästi heidät sisään ja kertoi: "Täällä kävi aikaisemmin kaksi herraa eräästä toisesta lehdestä, en tiedä mistä." Sitten kääntyi hän Duroyn puoleen: "Herra siis haluaa saada tietää kuinka tämän asian laita on?"
"Niin. Teidät pidätti eräs siveyspoliisi?"
Eukko kohotti käsivartensa: "Ei, herra, ei! Näin se oli. Minulla on lihakauppias, joka kyllä on hyvä, mutta hän punnitsee niin kurjasti. Olen nähnyt sen useita kertoja sanomatta sanaakaan, mutta kun pyysin saada kilon kyljystä, sillä olin kutsunut tyttäreni ja vävyni päivälliselle, niin näin, että hän punnitsi kelvottomia luita, kyljysluita tietysti, mutta ei sellaisia kuin olisin halunnut. Olisinhan tosin voinut tehdä siitä kalopsia, mutta kun haluaa saada kyljyksiä, niin ei tietenkään tahtoisi ottaa toisten jätteitä. Minä siis kieltäydyin niitä ottamasta, ja silloin hän sanoo minua vanhaksi marakatiksi, ja minä vastaan sanomalla häntä lurjukseksi. Lyhyesti sanoen me hyökkäsimme toistemme kimppuun, ja puodin ulkopuolelle kokoutui sata ihmistä nauramaan ja irvistelemään. Sitten lopuksi tuli poliisi ja sanoi, että meidän täytyi esittää asia komissaarille. Me menimme sinne, ja hän lähetti meidät heti matkoihimme. Minä käyn nyt muualta ostamassa enkä edes kulje hänen puotinsa sivuitse, sillä en halua rettelöidä."
Hän vaikeni. Duroy kysyi: "Siinäkö kaikki?"
"Siinä koko totuus, rakas herra." Eukko tahtoi tyrkyttää Duroylle lasin likööriä, mutta Duroy kieltäytyi, minkä jälkeen eukko välttämättä tahtoi, että sanomalehtiin kirjoitettaisiin jotakin lihakauppiaiden vääristä painoista.
Palattuaan toimitukseen Duroy kirjoitti vastauksensa:
Eräs nimetön kirjoittaja La Plumessa hakee kanssani riitaa erään vanhan naisen takia, jonka hän väittää joutuneen siveyspoliisin pidättämäksi, minkä seikan minä puolestani olen kieltänyt. Olen itse tavannut rouva Aubert’in, joka on ainakin kuusikymmentä vuotta vanha, ja hän on yksityiskohtaisesti kertonut minulle riitansa lihakauppiaan kanssa, joka riita aiheutui viimeksimainitun tavasta punnita muutamia kyljyksiä. Riita vaati sitten selvittelyn piirin poliisikomissaarin kansliassa.
Tämä on koko totuus.
Mitä tulee La Plumen toimittajan muihin ilkeämielisyyksiin, niin torjun ne halveksuen. Nimettömästi julkaistuihin salaviittauksiin ei sitä paitsi kannata vastata.