Laroche-Mathieu murahti: "Minulla ei ole mitään sanottavaa, tehkää velvollisuutenne."
Komissaari kääntyi nyt Madeleinen puoleen: "Tunnustatteko, rouva, että tämä herra on rakastajanne?"
Madeleine selitti häpeämättä: "En kiellä. Hän on rakastajani!"
"Se riittää."
Virkamies teki joitakin muistiinpanoja huoneen kunnosta ja kalustuksesta. Ministeri, joka oli pukeutunut valmiiksi ja odotti nyt päällystakki käsivarrella, kysyi komissaarin lopetettua kirjoittamisensa.
"Tarvitsetteko minua vielä, herra komissaari. Mitä minun on tehtävä?
Voinko poistua?"
Du Roy katsahti häneen ja nauroi hävyttömästi: "Miksi poistuisitte? Me olemme lopettaneet. Voitte mennä sänkyyn takaisin, me jätämme teidät rauhaan."
Sitten hän kosketti sormellaan poliisiupseerin hihaa.
"Nyt lähdemme herra komissaari, meillä ei ole täällä enää mitään tekemisiä."
Hieman hämmästyneenä poliisiupseeri seurasi häntä, mutta makuuhuoneen ovella Georges pysähtyi antaakseen hänen mennä edellä. Toinen kieltäytyi kohteliaasti.