Rouva keskeytti sytyttääkseen savukkeen, joka oli sammunut, ja heti lakkasi teräskynän rapiseva ääni.
"Jatkakaamme", aloitti rouva uudelleen. "Algeria on laaja ranskalainen alue sen ison tuntemattoman seudun reunalla, jota nimitetään erämaaksi, Saharaksi, Keski-Afrikaksi jne. Alger on se häikäisevän valkoinen, ihastuttava portti, joka johtaa tähän ihmeelliseen maanosaan.
"Mutta ensin sinne on päästävä, eikä se ole kaikille varsin helppoa. Niinkuin tiedät, minä olen mainio hevosmies, koska olen saanut hoitooni everstin hevoset, mutta voihan samalla olla hyvä ratsastaja ja huono merimies. Juuri niin on minun laitani.
"Muistatko majuri Simbretas’n, jota me nimitimme tohtori Ipêcaksi? Kun joku katsoi olevansa kypsä kahdenkymmenenneljän tunnin sairaslomaan laiskuuden siunatussa maassa, hän meni sairastarkastukseen. Majuri istui tuolillaan, punahousuiset jalat hajalla, kädet polvilla, kyynärpäät törröttäen kohti itää ja länttä ja isot silmät pyörien.
"Sinä muistat hänen määräyksensä: Sotilasta vaivaa vatsakipu. Antakaa hänelle oksennuspulveria, n:o 3, minun reseptini mukaan valmistettua, ja sen jälkeen kahdentoista tunnin lepo. Se kyllä parantaa hänet.
"Tämä oksennuspulveri oli suurenmoinen, suurenmoinen ja vastustamaton.
Se nieltiin, koska se oli välttämätöntä. Ja kun oli kestetty tohtori
Ipécan resepti n:o 3, päästiin nauttimaan kahdentoista tunnin
hyvinansaittua lepoa.
"Siis, rakas ystävä, päästäkseen Algeriaan on neljänkymmenen tunnin aikana myös alistuttava eräänlaiseen vatsakäsittelyyn, mutta tällä kertaa Transatlanttisen höyrylaivayhtiön reseptin mukaan."
Rouva Forestier hieroi käsiään ylen ylpeänä keksinnöstään.
Hän nousi ja alkoi kävellä edestakaisin. Sytyttäen savukkeen toisensa jälkeen hän jatkoi sanelemistaan savukiehkuroiden lomissa, jotka ensin työntyivät suoraan ulos hänen yhteen nipistyneiden huuliensa muodostamasta pienestä pyöreästä reiästä, sen jälkeen laajeten ja levittäytyen huoneeseen harmaina rihmoina, läpinäkyvänä usvana, hämähäkinverkkoa muistuttavana harsona. Väliin hän huitaisi tieltään kevyet, mutta yhä itsepäisemmät savurihmat tai katkaisi ne iskevällä peukalonliikkeellä ja katseli vakavin, tutkivin ilmein, kuinka molemmat savupätkät hitaasti katosivat.
Ja Duroy seurasi tarkkaavin silmin kaikkia hänen liikkeitään, kaikkia hänen vartalonsa ja päänsä käännähdyksiä hänen suorittaessaan tätä epämääräistä leikkiä, johon hänen ajatuksensa eivät ottaneet osaa.