Kantaen laseja toisessa ja karahvia toisessa kädessänsä tuli isäntä — suurivatsainen, verevä ja lihava mies — puuskuttaen heidän luoksensa ja sanoi rauhallisesti:
"Elä hiidessä! Sinä olet siis jälleen kotikylässä, Martin?"
"Niin olen", vastasi Martin.
[AASI.]
Virralla lepäävää, paksua usvaa ei ainoakaan tuulen henkäys liikutellut. Se lepäsi vetten yli kuin himmeä pumpulipilvi. Läheiset kukkulatkin häämöittivät epäselvinä omituisten ourujen takana kuin köynnösvuoret.
Mutta kun päivän sarastus läheni, alkoivat vuorten rinteet jo näkyä. Koitteen lähettämässä ennakkovalossa ilmestyi vuoren juurella vähitellen näkyviin ikäänkuin valkeita täpliä, jotka oikeastansa olivat hyvinrakennettuja, rapattuja maataloja. Kanahuoneista kuului kukkojen laulua. Joen toiselta rannalta, joka häämöitti usvan lävitse juuri Fretteä vastapäätä, kuului silloin tällöin tätä tuuletonta hiljaisuutta häiritsevää heikkoa melua. Milloin kuulusti se epäselvältä loiskeelta, joka ei voinut olla muuta kuin hiljalleen lähestyvän venheen aiheuttama, milloin kuului kovempaa ääntä kuin airojen lusketta, ja vihdoin aimo loiskaus kuin olisi joku pehmeä esine pudotettu veteen.
Sitten oli kaikki hiljaista, aivan hiljaista.
Jonkun ajan kuluttua kuului taas hiljaista puhetta, jumala tiesi mistä päin, ehkä sangen etäältä, mahdollisesti myöskin verrattain läheltä; mutta noiden maalla ja vesillä syntyneiden, läpikuultamattomien usvien keskeltä se kuului. Usvapilvet liitivät arkoina ohitse kuin valkoiset, säikkyvät linnut, jotka arpaheinikossa yön nukuttuansa häviävät päivän ensi koitteessa ... paetaksensa pois, ijäksi pois! Vain hetkisen ajan voit nähdä ne, kun ne siivet ojoina ja pelonalaisesti, vienosti äännähdellen liitävät usvan halki herättäen huudoillansa kaikki rantavuorten rinteillä öitsivät kumppalinsa.
Äkkiä ilmestyi kaupungin vastakkaiselle rannalle aluksi melkein huomaamaton tumma varjo, joka vähitellen suureni ja selveni, kunnes joella liitävän harvenevan usvapilven läpi tuli esille matala, kahden hengen kuljettama venhe eli haapio, joka vihdoin laski rantaruohistoon.