Pietari vaaleni. Hänen sydämensä kouristui harmista.
— Missä? kysyi hän.
— Frans I:sen Bulevardilla.
Hän ei epäillyt enää, että se oli sama, jonka hän oli valinnut ja istuutui niin epätoivoisena, että hänellä oli halu huutaa: "Tämä on kovaa! Hänen tulee siis saada kaikki."
Hänen äitinsä pitkitti kertoen Juhanin onnea ja sanoi:
— Kunpa vaan voisimme löytää sinulle jotakin samanlaista, mutta vaatimattomampaa, kun ei sinulla mitään ole. Vakuutan sinulle, se tulisi sinulle olemaan suureksi hyödyksi.
— Ooh, työllä ja tarmokkaisuudella aijon minä edistyä.
Hänen äitinsä pysyi entisessä puheessaan:
— Mutta kaunis asunto olisi myöskin suureksi hyödyksi.
Miltei keskellä päivällisiä kysyi Pietari äkkiä: