"Hyvä on!" murisi Montgomery.
"Toinen, jolla on ruoska", alotti harmaa.
"Entä sitten?" sanoin minä.
"Hän sanoi, että hän oli kuollut."
Montgomery oli vielä kyllin selvä ymmärtääkseen, minkä vuoksi minä kielsin Moreaun kuoleman.
"Hän ei ole kuollut", sanoi hän hitaasti. "Hän ei ole ollenkaan kuollut. Ei kuolleempi kuin minäkään."
"Muutamat ovat rikkoneet lakia vastaan", sanoin minä. "Heidän täytyy kuolla. Toiset ovat jo kuolleet. Näyttäkää meille nyt, missä hänen vanha ruumiinsa on. Se ruumis, jonka hän heitti luotaan, sen vuoksi ettei hän enää sitä tarvinnut."
"Tule tätä tietä, ihminen, joka menit mereen", sanoi harmaa.
Kaikki kuusi näyttivät meille tietä.
Kuljimme tämän sanajalkojen, köynnöskasvien ja puunrunkojen sekamelskan läpi luoteeseen päin.