"Ei ole kiväärejä."
"Metsästyspyssyjä on."
"Sitä minä juuri pelkään", sanoi mr Direck. "Siitä syntyisi verilöyly…
"Te voitte olla maailman urhoollisinta kansaa", jatkoi hän, "mutta jos teillä ei ole aseita ja toisilla pojilla on — niin te olette kuin lammaslauma".
Hän painui synkkiin mietteisiin.
Sitten hän virkosi laajanlaisesti kuvailemaan kokemuksiansa ja merkillistä sekasorron vaikutelmaa, joka pysytteli hänen mielessään. Hän kertoi seikkaperäisemmin yrityksistään tutustua Kölnin nähtävyyksiin keskellä liikekannallepanon levottomuutta. Hetkisen kuluttua hänen kertomuksensa heikkeni, ja kaikki tunsivat, että hänet oli jätettävä Cissien kanssa kahden kesken. Teddyllä oli kirje vietävällä postiin; Letty vei pienokaisen harjoittelemaan ryömimistä sammaleisilla kivillä päärynäpuun alla. Mr Direck nojasi ikkunanpieleen ja oli vaiti jonkun hetken oven sulkeuduttua Lettyn jälkeen.
"Mitä teihin tulee, Cissie", alkoi hän vihdoin, "olen huolissani.
Mielelläni kietoisin teidät Old Glory'n viittaan."
Hän loi vakavan katseen kuulijaansa.
"Old Glory'n?" kysyi Cissie.
"Well, tähtilipun. Teidän pitäisi voida vedota Amerikan kansallisuuteen — jos sattuisi jotakin. Ei se niinkään vaikeata olisi. Ympäri maailman, Cissie, pidetään amerikkalaisia arvossa…Ei kukaan uskalla koskea Amerikan kansalaiseen. Me olemme — loukkaamatonta kansaa."