"Vastenmielistä? Ei minusta. Pikemmin on eläintentäyttämistaito kelvollinen kolmas keino hautauksen ja ruumiinpolton lisäksi. Voisi pitää kaikki rakkaat omaisensa luonansa. Tuollainen pitkin taloa aseteltu korutavara olisi yhtä hyvää kuin melkein mikä seura tahansa ja paljoa vähemmän kuluttavaa. Niihin voisi sovittaa kellolaitteen kaikenmoisia tehtäviä varten.
"Tietysti ne olisivat öljyttävät, mutta ei niiden tarvitsisi kiiltää enempää kuin monet ihmiset luonnostaan. Vanhan Manningtreen kalju pää… Ainakin voisi niille keskeytyksittä jutella. Tädeillekin.
"Eläintentäyttämisellä on suuri tulevaisuus edessään, ole varma siitä.
On kivettyneitä…"
Hän vaikeni äkkiä,
"Ei, minun ei sopine puhua sinulle siitä." Hän imi miettiväisenä piippuaan. "Kiitos, kaada vain. Ei liiaksi vettä.
"Tietysti ei se mitä sinulle nyt sanon mene sen pitemmälle. Tiedäthän että olen tehnyt joitakuita drontteja ja ison ruokin? Et! Nähtävästi olet vast'alkava eläintentäyttämisessä. Hyvä ystävä, puolet maailman isoista ruokeista ovat jokseenkin yhtä alkuperäisiä kuin Pyhän Veronikan nenäliina, kuin Trevesin pyhä kaapu. Me teemme niitä jouhiuikujen höyhenistä ja sen semmoisista. Ja isot ruokinmunat samaten!"
"Hyväinen aika!"
"Niin juuri, me teemme niitä hienosta porsliinista. Se se maksaa vaivan. Niistä saa — yhdestäkin vastikään maksettiin 300 puntaa. Se oli luullakseni todella oikea, mutta tietysti ei voi koskaan olla varma. Se on peräti hienoa työtä, ja jälkeenpäin on ne tehtävä tomuttuneiksi, sillä yhdelläkään tuollaisen kallisarvoisen munan omistajalla ei konsanaan ole uskallusta sitä puhdistaa. Se on tämän liikkeen vahvana puolena. Jos epäilevätkin munaa, niin heitä ei haluta tutkia sitä liian tyystin. Se on parhaimmillaankin ylen haperaa omaisuutta.
"Et tiennyt että eläintentäyttämistaito kohoo niin korkealle. On se korkeammallekin kohonnut, poikaseni. Olen kilpaillut itse luonnon käsien kanssa. Yksi alkuperäisistä isoista ruokeista" — hänen äänensä aleni kuiskaukseksi — "yksi alkuperäisistä isoista ruokeista on minun tekemäni.
"Ei. Sinun täytyy perehtyä lintujentutkimiseen ja ottaa itse selville mikä se niistä on. Mutta jatkaakseni, onpa puoleeni kääntynyt ryhmä kauppiaitakin, jotta täyttäisin Islannin pohjoispuolella olevista tutkimattomista kallioluodoista jonkun näillä muinaisajan linnuilla. Ehkä — joskus. Mutta minulla on parhaillaan toinen pikku tehtävä käsillä. Oietko milloinkaan kuullut dinorniksesta?