Nyt siis Hapley viettää lopun ikäänsä patjoilla sisustetussa huoneessa, perhosen kiusaamana jota kukaan ei voi nähdä. Hoitolan lääkäri nimittää sitä näköhäiriöksi; mutta Hapley keveämmässä mielentilassa ollessaan ja puhumaan kyetessään selittää että se on Pawkinsin aave ja siis ainoana laatuaan hyvin kannattaa pyydystämisen vaivan.