"Hänen tehtävänsä ja hänen elämänsä tarkoitus on nostaa jälleen rappeutunut Sydämen Kaupungin ruhtinaskunta. Lyhyesti sanoen, herra, vaikkenkaan usko Zibalbayn jumaliin, uskon kuitenkin hänen näkyihinsä, koska ne ovat tuoneet hänet minun läheisyyteeni, minun, jonka tarkoitusperä on hänen tarkoitusperänsä, koska kumpikaan ei tule toimeen ilman toisen apua."
"Miksi ei?"
"Koska minä tarvitsen varoja ja hän tarvitsee väkeä; ja jos hän antaa minulle varat, voin minä antaa hänelle tuhansittain väkeä."
"Ymmärrän", vastasi englantilainen. "Se kuulostaa varsin yksinkertaiselta, mutta ehkä tulette kumpikin havaitsemaan siinä olevan yhtä ja toista vaikeutta. Mitä minä en lainkaan ymmärrä, on se, miten Mayan ja minun on tähän juttuun suhtauduttava, koska emme kumpikaan välitä rodun uudistamisesta emmekä ruhtinaskunnan perustamisesta. Luulen olevamme pelkkiä katselijoita koko näytelmässä."
"Miten voi se olla mahdollista, herra, koska hän on Sydämen Ruhtinatar ja isänsä perijätär, ja kun", minä lisäsin ääntäni korottaen, "Te ja hän olette tulleet niin rakkaiksi keskenänne?"
"En luullut Teidän siitä lainkaan tietävän, Ignatio. Tuntui kuin ette koskaan olisi huomannut kiintymystämme, ja koska Te vihaatte naisia, en viitsinyt mainita Teille koko asiasta", hän vastasi selittäen.
"En ole aivan sokea, herra. Onko näinollen mahdollista miehen olla näkemättä, että nainen tulee hänen ja hänen rakastamansa ystävän tielle? Mutta siinä ei ole minulla mitään muistuttamista, se on kuten pitääkin olla; tai jos minulla olisikin, Te tuskin sitä ymmärtäisitte. Ei, ei, herra, Te ette voi jäädä osattomaksi tässä näytelmässä, Te olette jo liian kiinteästi siihen sekaantunut, joskaan en voi sanoa, mitä osaa Teidän on näyteltävä. Se riippuu ehkä siitä, mitä jumalat ilmaisevat Zibalbaylle tai mitä hän luulee niiden ilmaisevan. Toistaiseksi on hän hyvässä luulossa Teidän suhteenne, sillä hän luulee oraakkelin julistavan Teidät Quezalin pojaksi, joka uudistaa hänen kansansa, koska kuuluu olevan sellainen ennustus, ja tämän syyn takia ei hän ole kokonaan kieltänyt Teitä seurustelemasta tyttärensä kanssa, niinkuin hän minulle on viittaillut. Mutta pitäkää varanne, herra, sillä jos hän tulee tietämään, ettette ole oikea mies, sysää hän Teidät siekailematta syrjään ja Te saatte sanoa hyvästit Sydämen Ruhtinattarelle."
"Sitä en tahdo niin kauan kuin elän", hän vastasi rauhallisesti.
"Ette, herra, ehk'ette niin kauan kuin elätte; mutta ne, jotka asettuvat pappeja ja kuninkaita vastaan, eivät elä kauan. Vaikka onkin syytä olla varovainen, ei ole syytä olla alakuloinen, sillä ellette Te ole oikea mies, voin minä ehkä olla, missä tapauksessa minä voin auttaa Teitä, kuten olen Maya-neidille vannonut tekeväni, tai ehkä Te voittekin auttaa minua."
"Joka tapauksessa pidämme yhtä puolta", sanoi englantilainen. "Ja koska ei hyödytä puhua tulevaisuudesta, luulen olevan viisainta käydä levolle. Yhdestä asiasta saatte kuitenkin olla varma — ellei Maya tahi minä kuole, aion mennä naimisiin hänen kanssaan."