— Kuollut tai ei? Mitä se merkitsee?
— Se kai merkitsee kaikkea — kuolema?
— Illusioni se on, ystäväni.
* * * * *
Jeremias hymyili itsekseen. Se oli tosiaan totta — illusioni. Se oli sitä, mitä hän aina oli aavistanut, sehän se oli alituiseen hänen mielessään liikkunut: illusioni! illusionien illusioni! Se muuttaa kaikki, se heittää uuden valon kuolevaisten päiden, kasvojen, käsien, askarten ylle, sen tien ylle, jota he pimeässä vaeltavat…
Nyt alkaa seikkailu! Alkusoitto on loppunut!
Oo, mitä vauhtia… hu-i-i-i.