MANU. Jo kyllä, ja opettivat vielä minullekin.
EEVA. Oliko siellä somia tyttöjä?
MANU. Olihan niitä, mutta älä pelkää, kyllä minä sinut sielläkin muistin.
EEVA (ujona). Enhän minä sitä senvuoksi kysynytkään, muuten vain.
MANU. Et tietysti. Mutta tule nyt, niin koetetaan yhdessä. (Tanssivat vähäsen, Manu rallattaa.)
MANU. Niinhän sinä olet hyväoppinen, kuin Toiskan Mikin varsa. Sehän meni jo.
(Antin ääni kuuluu kamarista.)
EEVA. Voi, voi! Veli on siellä. Mitä ihmettä hän sanoo, jos näkee minut sinun kanssasi. Hän kun ei tiedä mitään meidän väleistämme. Ja nyt hän on varmaan kuullut kaikki.
MANU. Ne taitavat tulla tänne tupapuolelle.
EEVA. Voi toki! Mihin minä nyt menen?