KALLE. Noo, ei merkitse mitään, jos vähän rähistään; siihen on meillä jo niin totuttu.
ANTTI. Niin on meilläkin, jotta sellaisia ei kannata ajatella. Eikä niiden naisväkien mekastamisia ylipäänsä pidä ottaa vakavalta kannalta. Häijyyttään mitä ärisevätkin.
KALLE. Mutta on se kumma paikka, että on niin paljon pahoja akkoja, vaikka minun tietääkseni ei ylimalkaan pahoja tyttöjä ole olemassakaan.
MANU. Niinkuin laulussakin sanotaan (laulaa):
Hyväthän tytöt kaikki on sulosilmät, simakielet. Mistäs tulee pahat akat, mikä muuttaa mielet!
KAIKKI (remahtavat nauruun).
REETA (tulee Maijan kanssa). Mitä maailmanlopun elämää täällä pidetään?
KALLE. Kuulimme tässä vain lystikkään laulun akkaväestä.
REETA. Kyllä teillä on teidän lystinne.
KUSTAA. Missäs emännät kävivät?