KALLE. Miesten työ on siksi paljon raskaampaa, että pitääkin saada levätä. Vähälläpä nuo nyt tuollaiset työt suorittaisi, kun naisilla on.
REETA. Kyllä naiset paremmin ominensa aikaan tulisivat kun miehet.
KALLE. Vielä mitä! Mutta miehet sentään elelisivät että hurisisi, vaikk'ei olisi yhtään hameniekkaa koko kylässä. (Kävelee hellan luo.) Eikö sinulla tosiaankaan ole kahvia valmiina?
REETA. Koeta nyt näyttää taitoasi ja keitä itse. Minun pitää mennä juottamaan vasikoita.
KALLE. Mitäs minä kahvinkeittoon rupean, kun mulla akkakin on. Keitä ensin kahvi ja juota sitten vasikat.
REETA. Enkä keitä.
KALLE. No ollaan ilman sitten. Mutta tästä lähtien minä en myöskään osta yhtään kahvipapua sinulle. (Menee kamariin, josta tulee hetken päästä saali käsivarrella.)
REETA. Mihin sinä sitä saalia viet?
KALLE. Panen nurmelle alleni, kun menen pihalle nukkumaan.
REETA. En minä anna parasta saaliani sinne tuhrittavaksi. (Tarttuu saaliin.)